Kansasten sukuseuran historiaa

Sortavalasta Kerimäen ja Joroisten kautta Leppävirralle - Kansasten suvun vaiheita läpi kahden vuosisadan

Artikkeli Leppävirta-lehdestä 1960-luvulta

Maisteri Eero Kansanen, joka on tutkinut Kansasten suvun vaiheita, kertoi sukuhistoriasta lehdellemme seuraavaa: Suuren Pohjansodan aikana, v. 1706, tuhosivat venäläiset Sortavalan kaupungin aivan perusteellisesti. Kaupungin tuhosta pelastautuivat ketkä suinkin pääsivät pakenemaan. Näiden silloisten evakkojen joukossa oli myöskin kaupungin porvari Johan Kansanen, joka asettui asumaan Kerimäelle Hevossalon saareen Pekka Karjalaiselle. Täällä hän solmi toisen avioliittonsa Cecilia Karjalattaren kanssa. Kansasen ensimmäisen vaimon veivät venäläiset Venäjälle ja siellä hänet sittemmin surmattiin. V. 1709 jatkoi Johan Kansanen evakkotaivaltaan muuttaen Joroisiin, Joroisten kappalaisen Porthan (Henrik Gabriel Porthanin isän) maatilalle, kun itse kappalainen muutti Pohjanmaalle. Tämä tila kulkee vieläkin Joroisissa Kansalan nimellä. Johan Kansasen lapsista ainakin kolme jäi eloon ja näistä yksi tytär, Susanna, muutti Leppävirran Timolaan avioituessaan Paavo Sutisen kanssa. Myöhemmin muutti vielä toinen Johan Kansasen lapsista, poika Kasper, Leppävirralle, asettuen sisarensa tilan torppariksi Haapakallio nimiseen torppaan.

Tälle torppari Kasper Kansaselle syntyi kahdeksan lasta, ja tämä sisarusparvi hajaantui aikanaan eri puolille pitäjää. Kaksi sisaruksista Kristiina ja Maria menivät emänniksi: Kristiina Paavo Koivistoiselle ja Maria Mikko Koivistoiselle Kotalahden Tuomaalanharjuun. Susanna niminen sisar tuli emännäksi Paavo Laakkoselle Osmajärveltä. Yksi pojista, Jussi, kuoli 1816 ja hänen perikuntansa muutti Heinävedelle. Antin vaimo oli edellä mainittujen Paavo ja Mikko Koivistoisen sisar ja heillä puolestaan oli 9 lasta. Torppari Kasperin lapsissa edelleen pysyäksemme Pekka niminen poika nai emännäkseen Apollonia Niirasen ja he elivät Niiralan kylässä, lähellä sitä paikkaa, missä nykyisin sijaitsee Kumlinien talo. Tämän Pekan lapsista Ulla niminen tytär tuli myöhemmin emännäksi Herralaan Lassi Nyyssöselle.

Vanhin pojista, isänsä kaima, Kasper, tuli kotivävyksi Nikkilänmäen kievariin Anton Tirkkoselle v. 1780, mentyään naimisiin Tirkkosen Inga-tyttären kanssa. Tällä Kasper Kasperinpojalla ja hänen vaimollaan Ingalla oli viisi lasta, joista vanhin oli jälleen isänsä kaima. Hänen vaimonsa oli Riitta Reinikainen Osmajärveltä ja he elivät lampuotina eri puolilla pitäjää. Heidän perillisiään elää vielä nykyisin Mustinmäellä.

Toiseksi vanhin poika, Anton, jäi isännöimään Nikkilänmäelle. Tässä vaiheessa muuten suvussa alkaa esiintyä etunimeä Anton, arvattavasti Kasper Kasperinpojan apen etunimen mukaan, ja on tämä sama nimi ollut sittemmin useiden suvun jäsenten etunimenä. Tämän ensimmäisen Antonin vaimo oli Anna Riitta Itkonen, Heikki Itkosen tytär Osmajärven Haukiniemestä (Osmajärvi N:o 3).

Anton Kansanen eli vv. 1784-1846 ja häneltä ja Anna Riitalta jäi 7 lasta, joista 6 oli poikia. Yksi lapsista, joita siis oli kaikkiaan 8, kuoli jo nuorena. Useat näistä lapsista ovat olleet varsin huomattavassa asemassa Leppävirralla ja monin tavoin vaikuttaneet pitäjän vastaiseen kehitykseen.

Vanhin lapsista, Kasper Henrik toimi kauppiaana Kalmalahdessa, jossa hänen kauppansa sijaitsi lähellä sitä paikkaa, missä nykyisin on Suomen Sodan muistomerkki. Kasper Henrik Kuoli v. 1887. Häneltä ei jäänyt lapsia.

Seuraava ikäjärjestyksessä oli Anton Aapeli, joka nai puolisokseen Reetta Loviisa Hoffrenin. Heidän perikuntaansa ovat mm. heikkalaiset. Anton Aapelin pojista Heikki oli säätyvaltiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajana. Hän toimi myöskin maanviljelijänä Leppäsalolla ja kauppiaana. Tytär Maria Fredriikka meni puolisoksi Taavetti Ahvenaiselle ja heidän jälkeläisiään ovat mm. Riihikalliot. Toinen tytär Anna Loviisa joutui vaimoksi Jeremias Hänniselle, joka silloin oli kauppa-apulaisena Jalkasen kaupassa Kalmalahdessa. Heidänkin jälkeläisiään elää vielä Leppävirralla. Neljäs lapsista Aapeli Vilhelm jäi isännäksi Aapilaan, jonka hänen isänsä Anton Aapeli oli ostanut Kinnusilta. Aapeli Vilhelm toimi myös kauppiaana kirkolla ja hän oli mm. useiden vuosien ajan kunnan esimiehenä. Hänen vaimonsa oli Hilda Turtiainen Säämingin Kellarpellosta. Viides lapsista Hilda joutui emännäksi Rantasalmelle Aadolf Albin Taskiselle. Nuorin Anton Aapelin lapsista Juho Eemeli toimi kauppa-apulaisena ja hän kuoli perheettömänä. Mainittakoon, että Aapilan kauppa sijaitsi nykyisellä ostoskeskuksen paikalla ja Heikkalan kauppa siinä, missä nyt on poliisilaitos. Tämä talo on vielä nykyisinkin alkuperäinen. Jatkaaksemme vanhan Nikkilänmäen Anton Kansasen lapsista, oli seuraavana Anton Aapelin jälkeen Antti Jussi, Linkkilän isäntä. Hänellä oli 13 lasta, jotka sittemmin hajaantuivat ympäri maata, yhden jäädessä Vehkasiltaan.

Aatu Ville oli neljäs lapsista ja hän omisti Törönpellon, nykyisen kunnalliskodin. Hänen kuoltuaan talo myytiin ja hänenkin perillisensä hajaantuivat eri puolille maata. Maija Stiina lapsista ikäjärjestyksessä viides meni naimisiin konnuslahtelaisen Pekka Ursinin kanssa. Heiltä jäi kolme tytärtä, joista Loviisa meni naimisiin Antti Jussi Ollikaisen ja Mari Sohvi Pekka Ollikaisen kanssa, joten kaksi Maija Stiinan ja Pekka Ursinin lapsista joutui Monninmäelle emänniksi. Nuorin näistä kolmesta tyttärestä Aada Matilda meni naimisiin räätäli Pekka Ville Itkosen kanssa ja muutti asumaan Kuopioon.

Toiseksi nuorin Nikkilänmäen Anton Kansasen lapsista oli Kustaa Gabriel. Hän nai emännäkseen Anna Loviisa Thitzin Mustinmäeltä. Kustaa Gabriel muutti asumaan Kuopion maalaiskuntaan Vehmasmäkeen, missä hän omisti Punahovi nimisen tilan. Myöhemmin hän muutti sieltä Karttulaan. Heidän pojanpoikansa on opettaja Väinö Kansanen. Nuorin lapsista oli Pekka, joka lunasti Kansalan nimiinsä. Pekka Kansanen oli aikoinaan Leppävirran ja koko Savonkin huomatuin maakauppias. V. 1880 hän rakennutti kirkonkylään kauppakartanon (nyk. verotoimisto). Tämän lisäksi hän toimi maanviljelijänä, omisti Oravikosken ja Vuokalan (Savonrannalla) sahat ja huomattavan suuren laivaston, käyden kauppaa laajalla alalla.

Pekka Kansanen, joka kuoli 10.7.1913, on monessakin suhteessa varsin merkittävä mies Leppävirran historiassa. Hänen toiminnastaan voisi kertoa paljonkin. Tulemme siihen asiaan kuitenkin palaamaan jossakin myöhemmässä kirjoituksessamme. Mainittakoon vain tässä yhteydessä, että hän oli monien muiden toimiensa ohella huomattava kansanvalistaja, joka omalla kustannuksellaan piti kansakoulua kotonaan ja perusti myöskin Kalmalahden koulun.